Ruotsin kirjamarkkinoille

Heja Sverige! Nyt se sitten tapahtui! Nimittän se, että ensimmäinen kirjani käännettiin jollekin muulle kielelle. Esikoisdekkarini Rosholmin murhat on lähtenyt kotimaan rajojen ulkopuolelle. Morden på Rosholm on nyt julkaistu Ruotsissa ruotsinkielisenä e- ja äänikirjana. Mitä se sitten oikeastaan tarkoittaa? Ensinnäkin sitä, että tarinalla on mahdollisuus löytää kokonaan uusi yleisö. Ruotsi on tunnetusti vahva äänikirjamarkkina, ja Lind & Co on kustantamo, joka on kasvanut erityisesti äänikirjojen parissa. Kustantamo julkaisee nykyään laajasti äänikirjoja Ruotsin lisäksi useissa muissa maissa ja toimii osana Storytel-konsernia. Itse tietysti toivon, että mahdollisimman moni kirjani käännettäisiin mahdollisimman usealle kielelle. Se on varmasti kaikkien kirjailijoiden toive.

Kun oma kirja käännetään toiselle kielelle, saattaa ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että kyse on yksinkertaisesti tekstin kääntämisestä kielestä toiseen. Todellisuudessa kyse on paljon suuremmasta ja monimutkaisemmasta prosessista. Hyvä kirjallisuuden kääntäjä ei käännä pelkkiä sanoja. Hän kääntää tarinan, tunnelman, huumorin, henkilöhahmojen äänet, kulttuuriset viittaukset ja koko maailman, jonka kirjailija on rakentanut. Siksi kaunokirjallisuuden kääntäminen on vaikeaa. Yhden sanan voi usein kääntää kymmenellä eri tavalla, mutta vain yksi niistä saattaa sopia juuri siihen tilanteeseen, henkilöhahmoon ja tunnelmaan. Dekkareissa mukaan tulevat vielä esimerkiksi poliisisanasto, paikannimet, murteet, dialogin rytmi ja kulttuuriset erot. Ja hyvä käännös tietysti myös maksaa.

Kysymys, jonka olen kuullut usein: milloin kirjasi käännetään englanniksi? Kokonaisen romaanin kääntäminen on valtava työmäärä. Sen jälkeen tekstiä pitää vielä editoida ja oikolukea, ja kustantajan täytyy investoida myös kirjan tuotantoon, markkinointiin ja jakeluun. Siksi kustantaja ei voi lähteä kääntämään jokaista kirjaa kaikille mahdollisille kielille. Jokaisesta uudesta kielialueesta täytyy olla riittävästi kaupallista potentiaalia. Tämä on yksi syy siihen, miksi esim. englanti ei välttämättä ole suomalaisen kirjailijan ensimmäisiä käännöskieliä, vaikka englanti on maailmanlaajuisesti niin tärkeä kieli. Englanninkielinen kirjallisuusmarkkina on nimittäin valtava – mutta juuri siksi myös äärimmäisen kilpailtu. Englanniksi julkaistaan valtava määrä kirjoja ympäri maailmaa, ja kustantajien saatavilla on jo valmiiksi valtava määrä englanninkielisiä käsikirjoituksia. Suomalaisen kirjailijan pitäisi siis käännättää teoksensa englanniksi, löytää sille kustantaja ja sen jälkeen kilpailla paikasta markkinalla, jolla tarjontaa on valtavasti.

Pienemmällä kielialueella tilanne voi olla aivan toinen. Esimerkiksi Ruotsissa suomalainen dekkari voi olla kiinnostava juuri siksi, että se tulee läheltä mutta tarjoaa samalla jotain uutta. Pohjoismainen rikoskirjallisuus tunnetaan hyvin, ja suomalaiselle tarinalle voi löytyä oma paikkansa ruotsalaisesta kirjallisuuskentästä. Siksi kirjallisuuden kansainvälistyminen ei aina etene niin, että ensin käännetään englanniksi ja sitten kaikkiin muihin kieliin. Reitti voi olla yllättäväkin.

Yksi kirjailija päätyy ensin Ruotsiin, toinen Saksaan, kolmas Viroon. Jos kirja löytää siellä lukijansa, voi seuraava kieli avautua aivan eri tavalla. Ja ehkä juuri tässä piilee käännöskirjallisuuden hienous. Kun oma kirja käännetään, kirjailija antaa tarinansa hetkeksi jonkun toisen käsiin. Kääntäjä rakentaa sille uuden kielen, mutta yrittää säilyttää sen ytimen, jonka vuoksi tarina alun perin syntyi.

Minulle Morden på Rosholm on juuri tällainen matka. Rosholm on syntynyt Suomessa, mutta nyt se reissaa Perämeren yli länteen. Ja seuraavaksi jää nähtäväksi, löytääkö se kuulijoita myös lahden toiselta puolelta.

Sanottakoon vielä aivan lopuksi, että Rosholm-sarjan 4. osa alkaa olla loppusilausta vaille valmis. Seuraava osa, Talvimyrksy, ilmestyy vuodenvaihteessa!