Blogi alkaa
Hei kaikille!
Pidin ensimmäistä blogiani kymmenisen vuotta sitten. Kirjoitusvuosia kertyi kolme, ja blogitekstejä yli sata. Lukukertoja tuhansia. Jossain vaiheessa kirjoittaminen loppui. Tai ehkei se loppunut, vaan jatkui toisessa muodossa. Jossain vaiheessa blogini unohtui. Se ei myöskään ollut enää julkisesti luettavissa. Ehkä halusin suojella sinne postattuja valokuvia, tai en halunnut jakaa enää tekstejäni. Rehellisesti sanottuna en enää muista.
Tänä keväänä löysin vanhan blogini uudelleen. Ilahduin! Näinkö paljon minä tosiaan kirjoitin? Luin läpi tekstejä, joista osan muistin ja osaa en. Päiväkirjaa en pidä, joten vanhan blogin lukeminen oli hiukan kuin olisi lukenut vanhaa päiväkirjaa. Välillä nauroin, välillä tunsin myötätuntoa kirjoittajaa kohtaan. Välillä saatoin myös ajatella, etten enää kirjoittaisi ihan noin. Teksteissä oli jotain hiukan naiivia. Mutta kummakos tuo, sillä olihan kirjoittajakin vuosikymmenen verran nykyistä kirjoittajaa nuorempi. Tuntuuko kaikki mitä eilisen minä teki tai sanoi jotenkin hassulta? Onko mennyt aikamuoto itsestäni kuin 80-luvun jumppapuku: kulunut ja nolo, mutta myös samalla hassu ja jotenkin liikuttava?
Blogini nimi oli Pieces of Bliss: Elämän pieniä iloja ja ympäröivän maailman ihmettelyä blogiin kirjoitettuna. - - - - - Small joys of life and observations of the surrounding world, written in a blog. Ja kyllä, minä todellakin kirjoitin sekä suomeksi, että englanniksi. Verkostooni kuuluu molempien kielten taitajia, enkä osannut päättää kummalla kielellä kirjoittaisin. Tällä kertaa taidan jättää kääntämisen koneelle ja kirjoittaa suomeksi.
Kirjoittaessani ensimmäistä blogia olin toipumassa masennuksesta. Blogin tarkoitus oli toimia eräänlaisena kiitollisuuspäiväkirjana ja saada minut kiinnittämään huomioni elämän hyviin asioihin. Resepti taisi toimia. Mikä saa minut bloggaamaan tällä kertaa? Miksen yksinkertaisesti jatkanut vanhaa blogia siitä mihin viimeksi jäin? Mietin kyllä sitäkin. Jotenkin vain tuntui siltä, että aika oli ajanut vanhan blogin ohi. Kaikelle on aikansa. Halusin aloittaa puhtaalta pöydältä.
Yksi syy kirjoittamiseen on tämänhetkinen valtava kirjoituspaine. Jos ihminen ei nuku riittävästi, syntyy unipainetta. Jos taas ei kirjoita riittävästi, syntyy kirjoituspainetta. Ainakin minulle. Ja uskon, että myös muille kirjoittajille. Kun sain esikoiskirjani valmiiksi, olin jo aloittanut kirjoittamaan seuraavaa. Itse asiassa ideoita oli useampaankin kirjaan. Usein huomasin kuitenkin kirjoittavani jostain itseäni kiinnostavasta aiheesta, joka ei välttämättä kuitenkaan päädy yhteenkään aloitetuista kirjoista. Syntyi ajatus voisiko osa teksteistä sopia paremmin blogiin?
Mistä minä sitten aion kirjoittaa? Lyhyesti, asioista jotka minua kiinnostavat. Ensimmäisen blogini jälkeen olen, paitsi kymmenen vuotta vanhempi ja virttyneempi, myös valmistunut elämäntaitovalmentajaksi ja julkaissut esikoiskirjan. Kiinnostuksenkohteeni liikkuvatkin juuri “elämän viisauden” ja kirjoittamisen välillä. Huumoria unohtamatta, ja lainattakoon vielä ensimmäisestä blogistani mukaan kiitollisuus, sillä sehän ihmisestä tekee onnellisen. Eikös niin?
Kiitos ja kumarrus kun luit tänne asti! Mukavia lukuhetkiä, ja jätä toki kommentti jos siltä tuntuu ;)
