Luovuuden lähteillä

Tunnetko olevasi luova ihminen? Milloin käytit viimeksi luovuuttasi? Mitä kaikkea lasketaan luovaksi tekemiseksi? Mihin vaaditaan pieni hitunen luovuutta ja mihin paljon? Kuka mielestäsi on luova henkilö? Tässä tuli kerralla monta kysymystä liittyen luovuuteen. Pohdi kysymyksiä hetki rauhassa. Mikäli ehdit ajatella, että luovuus koskee vain kuvataiteilijoita tai muusikoita, väärin meni! Meistä kaikista löytyy luovuutta, ja jos se jostain syystä tuntuu jumiutuneen astetta syvemmälle, sitä voi houkutella esiin. Usko tai älä, mutta sisälläsi on aarteita. Luovuus on kanava, jota pitkin nämä aarteet tulevat esiin kaikkien iloksi. Kutsun sinut mukaani luovuuden lähteille! 

Sen lisäksi että luovuudesta on hyötyä taidetta tehdessä, luovuutta voi hyödyntää monessa muussakin asiaa. Luovuudesta on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla, arjesta juhlaan. Luovuus voi auttaa ratkaisemaan ongelmia ja ajattelemaan loogisesti. Siitä on hyötyä niin kirjoittamisessa kuin laskemisessa. Luovuudesta on etua sosiaalisissa tilanteissa ja johtotehtävissä. Luovuudesta on hyötyä jopa kauppalistan laatimisesta aina viikon menojen suunnitteluun ja kodin sisustuksesta puutarhaan hoitoon! Luovaa ajattelua ja toimintaa tarvitaan ihan kaikessa. Joko olosi alkaa tuntua luovalta? Kuten huomaat, luovuutta varten ei tarvita tyhjää paperia, väripalettia ja baskeria, sillä luovutta voi soveltaa melkein mihin vain. 

Luovalle persoonalle tyypillisiä ominaisuuksia on muun muassa herkkyys, uteliaisuus ja itsenäisyys. Luovuudesta on paljon hyötyä esimerkiksi töissä! Työssä kuin työssä kannattaa säännöllisesti miettiä uusia toiminta- ja ratkaisumalleja. Luovuus on kykyä ajatella laatikon ulkopuolella, sujuvoittaa työntekoa ja haastaa vanhat tavat tehdä asioita. Luova ajattelu voi olla hyödyllistä myös töitä hakiessa. Omaa osaamista ja kiinnostuksen kohteita kannattaa tarkastella ennakkoluulottomasti. Mihin kaikkeen minussa voisikaan olla potentiaalia? 

Luovuuteen voi kannustaa paitsi itseään, myös esimerkiksi omia lapsia ja oman työyhteisön jäseniä. Luovuutta edesauttaa stereotypioista vapautuminen, vapauden lisääminen, ajan ja paikan tarjoaminen luovaa toimintaa varten, tsemppaaminen, ilo ja huumori. Kaikenlainen uhkailu ja rajoittaminen voi sen sijaan tukahduttaa luovuutta. On tärkeää rohkaista itseä ja muita tekemään asioita uusilla tavoilla ja tunnistaa jokainen ainutlaatuisena yksilönä omine vahvuuksineen. Kun muille antaa mahdollisuuden tehdä asioista päätöksiä, tämä kannustaa heitä samalla tekemään luovia ratkaisuja. Avoin ja kannustava ilmapiiri on luovuuden kannalta olennaisen tärkeä.

Parhaimmillaan luova toiminta on nautintoa ja terapiaa. Taide ja kaikenlaiset luovuuden tuotokset ovat toki lahjoja katsojille ja kokijoille, mutta erityisesti luovuus on lahja tekijälle itselleen. Joskus suorastaan kaipaan luovuutta. Pelkkä toisten tuotosten kuluttaminen alkaa maistua jossain vaiheessa puulta ja yhtäkkiä tekee mieli luoda jotain itse. Kannattaa pohtia kuinka paljon aikaa käyttää muiden suunnittelemien asioiden kulutukseen? Katsomiseen, selailuun, lukemiseen, syömiseen… Entäpä kuinka paljon aikaa kuluu asioiden tekemiseen tai uuden luomiseen? Näiden kahden suhdetta kannattaa puntaroida ja lisätä luovuuden osuutta yhtälössä, jos kokee että sillä voisi olla myönteinen vaikutus omaan elämään.

Haluan kapinoida sitä vastaan, että olisin pelkkä passiivinen kuluttaja - kuluttaisin vain toisten tekemiä asioita. Söisin muiden tekemää ruokaa, katsoisin muiden tekemiä ohjelmia, ihailisin muiden ottamia kuvia ja lukisin muiden kirjoittamia tekstejä. Mitä minusta olisi enää silloin jäljellä? Olisinko enää vain ihminen, joka osaa juuri ja juuri painaa peukun toisten osaamiselle? Tähän en suostu, vaan päätän tehdä jotain luovaa, ihan itse! On aika herätellä uinuva luovuus.

Luovuudella on tietysti toinenkin puoli. Tuska! Mitä ihmettä minä sitten tekisin? Kuinka voisin olla luova? Kammoksuttaako tyhjä paperi? Onko minulla mitään uutta sanottavaa? Olenko ainoastaan kyynistynyt ja kuivakka kaveri, jolla ei ole yhtään mitään uutta tarjottavaa? Onko kaikki asiat jo yksinkertaisesti sanottu ja tehty? Onko kaikki kirjat jo kirjoitettu, lyriikat luritettu ja biisit sävelletty? Ei ole. Meillä kaikilla on omat ainutkertaiset kokemuksemme ja oma mielikuvituksemme. Olemme kuin lumihiutaleita, kahta täysin samanlaista ihmistä ei ole olemassa. Kaikilla meillä on jotain ainutlaatuista annettavaa.

Lasten mielikuvitus ja luovuus ei tunne rajoja! Aikuinen voi vain ihmetellä ja ihastella pienien ideanikkarien loputonta kekseliäisyyttä. Kutsuessani lasta syömään, hän ilmoittaa, ettei voi vielä tulla koska leikki on kesken. Lähemmin tarkasteltuna leikki todellakin on kesken. Leikki noudattaa selkeää käsikirjoitusta. Kaikilla leluilla on omat roolit ja vuorosanat. Lapsi on keksinyt itse kokonaisen näytelmän! Leikki on kesken, sillä eihän teatteristakaan lähdetä pois kesken kaiken, vaan tarina katsotaan loppuun asti. Seisomaan noustaan vasta loppuaplodien alkaessa, kun esirippu laskeutuu, näyttelijät kumartavat yleisölle ja saavat kukan hyvin tehdystä työstä.

Tehdään lopuksi pieni luova harjoitus. Tarvitset vain kynän, paperin ja avoimen mielen. Piirrä paperille asioita, joita toivot lisää elämääsi. Voit hahmotella yksittäisiä asioita, joita haluaisit elämääsi, tai taiteilla kokonaisen maisemakuvan unelmaelämästäsi. Kuuntele intuitiotasi: Millaisia asioita alitajuntasi nostaa pintaan? Mitä todella kaipaat elämääsi? Jos haluat päästää luovuutesi valloilleen voit laatia unelmakartan, leikkaamalla lehdistä kuvia ja liimaamalla niitä kartongille. Harjoitusten salaisuus piilee siinä, että luovuuden herättelyn lisäksi lähdemme kulkemaan niitä asioita kohti, jotka on visualisoitu paperille piirtämisharjoituksen tai unelmakartan muodossa. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että aivan kaikkien unelmien ei tarvitse toteutua. Joskus jo pelkkä haaveiden läpikäyminen luovuutta käyttäen voi antaa uusia oivalluksia.

Photo: Steve Johnson (Unsplash)